WiFi-alueen kartoitukset, analyysi ja vianmääritys toimivat MacBookilla (macOS 11+) tai millä tahansa kannettavalla tietokoneella (Windows 7/8/10/11) vakiolla 802.11a/b/g/n/ac/ax langattomalla verkkoadapterilla.
Mikä on WiFi-signaalin voimakkuus ja miksi minun pitäisi välittää siitä?
Tarkastellaan tarkemmin WiFi-signaaleja ja niiden vaikutusta langattoman verkon käyttöön.
Yhä useammat kotitaloudet ja yritykset siirtyvät käyttämään WiFi-verkkoja ensisijaisena Internet-yhteyden tarjoamismenetelmänä. Langattomat verkot ovat loppukäyttäjille kätevämpiä ja mahdollistavat kaikille mobiililaitteidensa täysimääräisen hyödyntämisen. Ne myös poistavat kaapeloinnin tarpeen, joka on välttämätöntä perinteisemmän langallisen verkon toteuttamiseksi.
WiFi-verkkojen edut tuovat mukanaan lisähuolia, jotka on ratkaistava järjestelmänvalvojan näkökulmasta. Kyse ei ole pelkästään siitä, että saat tarpeeksi yhteyksiä kaikille käyttäjillesi. Sinun on oltava tietoinen verkkosi näkökohdista, kuten kattavuusalueesta ja kanavien päällekkäisyydestä.
Meille, joilla on kotona WiFi-verkot, olemme omia verkonvalvojia. Jos olet tässä tilanteessa tai olet vain utelias loppukäyttäjä, yksi verkkosi ominaisuuksista, joka sinun on ymmärrettävä, on WiFi-signaalin voimakkuus. Tämä arvo ratkaisee, mihin toimintoihin verkkoasi voidaan käyttää. Katsotaanpa tarkemmin WiFi-signaaleja ja miten ne voivat vaikuttaa langattoman verkon käyttöön.
Mikä on Wi-Fi-signaali?
A WiFi-verkko käyttää radioaaltoja viestinnän luomiseen laitteiden välillä. Näihin laitteisiin voivat kuulua tietokoneet, matkapuhelimet, tabletit tai verkkoreitittimet. Langaton verkkoreititin on liitäntä langalliseen yhteyteen Internetiin tai muuhun Ethernet-verkkoon sekä langattomasti liitettyihin laitteisiin.
Reititin purkaa WiFi-verkon käyttäjiltä saadut radiosignaalit ja välittää ne Internetiin. Vastaavasti Internetistä saatu data muunnetaan binääritiedosta radioaalloiksi ja jaetaan verkkoa käyttäville laitteille.
Radiosignaalit, jotka muodostavat WiFi-signaalit, käyttävät 2,4 GHz:n ja 5 GHz:n taajuuskaistoja. Nämä ovat korkeampia kuin televisioiden tai matkapuhelimien käytetyt taajuudet ja mahdollistavat suuremman datansiirron kuin matalemmat taajuudet.
Wi-Fi-signaalit käyttävät dataa lähettäessään 802.11-verkostandardeja. On olemassa useita eri protokollalajeja, joita käytetään Wi-Fi-verkkoyhteyksissä. Joitakin yleisempiä, joita saatat nähdä, ovat 802.11n, jota käytetään 2,4GHz kaistalla ja 802.11ac, jota käytetään pääasiassa 5GHz lähetykseen. Muutamia muita, joita saatat nähdä, ovat 802.11b, joka on hitain standardi ja 802.11g.
Mikä on hyvä Wi-Fi-signaalin voimakkuus?
WiFi-signaalin voimakkuus koko verkon peittoalueella vaikuttaa suoraan käyttäjien kykyyn suorittaa erilaisia toimintoja ajallaan. Ennen kuin perehdytään siihen, mitkä signaalin vahvuudet ovat sopivia tiettyihin WiFi-verkon käyttötarkoituksiin, keskustellaan siitä, kuinka WiFi-signaalin vahvuudet mitataan.
Johdonmukaisin tapa ilmoittaa signaalin voimakkuus on määre nimeltä dBm. Tämä termi tarkoittaa desibelejä suhteessa milliwattiin ja se ilmaistaan negatiivisena lukuna 0:sta -100:aan. Siksi -40 signaali on voimakkaampi kuin -80 signaali, koska -80 on kauempana nollasta ja siten pienempi lukuarvo.
dBm-asteikko on logaritminen eikä lineaarinen, mikä tarkoittaa, että signaalin voimakkuuden muutokset eivät etene sujuvasti ja asteittain. Tässä asteikossa 3 dBm:n ero johtaa edellisen signaalin voimakkuuden puolittumiseen tai kaksinkertaistumiseen.
Taustamelutaso, joka voi vaikuttaa WiFi-suorituskykyyn, ilmaistaan myös dBm:einä. Melutasoilla arvo lähellä nollaa tarkoittaa korkeita melutasoja. Melu, joka on mitattu -10:ssä, on suurempi kuin -40.
Wi-Fi-signaalin voimakkuutta ilmaisee joskus myös vastaanotetun signaalin voimakkuusindikaattori (RSSI-taso), joka on mittaus, joka edustaa vastaanotetun signaalin suhteellista laatua laitteessa. Tämän mittauksen mielenkiintoinen piirre on se, että sillä ei ole standardoitua suhdetta mihinkään tiettyyn fyysiseen parametriin, joten on myyjien päätettävissä, millaisen RSSI-arvojen alueen he määrittelevät.
Tyypillisin RSSI-alue on noin -30:sta -100:aan, ja mitä pienempi luku on, sitä heikompi signaali. Tämä alue vastaa suurin piirtein dBm-asteikkoa, minkä vuoksi WiFi-signaalin voimakkuuden mittauksia käytetään joskus keskenään. On kuitenkin joitain myyjiä, jotka käyttävät positiivista asteikkoa. Esimerkiksi Cisco käyttää asteikkoa 0-100, ja Atheros käyttää asteikkoa 0-60.
Mikä on hyvä Wi-Fi-signaalin voimakkuus dBm:issä?
Haluatko tietää, mikä on hyvä signaalin voimakkuus WiFi:lle dBm-lukemilla? Seuraava taulukko osoittaa vähimmäissignaalin voimakkuudet, jotka sinun tulisi saavuttaa voidaksesi käyttää WiFi-verkkoasi eri tarkoituksiin.
Signaalin voimakkuus | Laatusana | Sopivat käyttötilanteet |
---|---|---|
-30 dBm | Erinomainen | Tämä on suurin mahdollinen signaalin voimakkuus ja sopii kaikkiin käyttötarkoituksiin. |
-50 dBm | Erinomainen | Tämä erinomainen signaalitaso sopii kaikkiin verkkokäyttöihin. |
-65 dBm | Erittäin hyvä | Suositeltava älypuhelimien ja tablettien tukemiseen. |
-67 dBm | Erittäin hyvä | Tämä signaalin voimakkuus riittää VoIP:lle ja videoiden suoratoistoon. |
-70 dBm | Hyväksyttävä | Tämä taso on vähimmäissignaalin voimakkuus, joka tarvitaan varman pakettien toimituksen takaamiseksi ja mahdollistaa netissä surffaamisen ja sähköpostien vaihdon. |
-80 dBm | Huono | Mahdollistaa perustason yhteyden, mutta pakettien toimitus on epävarmaa. |
-90 dBm | Erittäin huono | Suurimmaksi osaksi kohinaa, joka estää useimmat toiminnallisuudet. |
-100 dBm | Pahin | Pelkkää kohinaa. |
Mitkä tekijät voivat vaikuttaa Wi-Fi-signaalin voimakkuuteen?
On useita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa verkon WiFi-signaalin voimakkuuteen. Jotkut niistä ovat:
Reitittimen sijainti
Reitittimen sijainnissa on useita eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sen kykyyn tarjota hyvä signaali aiotulla peittoalueella. Näitä ovat mm:
- Reitittimen korkeus — Sijoita reititin mahdollisimman korkealle. Lattialle tai matalille hyllyille sijoittaminen heikentää sen kykyä tarjota vahvaa signaalia.
- Keskeinen sijainti — Saat parhaan WiFi-kattavuuden, jos reititin sijaitsee keskeisellä paikalla kotonasi tai toimistossasi. Sijoittaminen talon nurkkaan johtaa WiFi-vuotoon ja heikentää signaalia kattavuusalueellasi.
- Häiriöt muista laitteista — Mikroaaltouunit ja langattomat puhelimet saattavat käyttää samaa taajuusaluetta kuin WiFi-reitittimesi ja ne voivat lisätä taustakohinaa, joka vaikuttaa signaalitasoon.
- Seinät ja lattiat — Paras WiFi-signaali saavutetaan, jos laitteilla, jotka käyttävät reititintä, on suora näköyhteys siihen. Seinien ja lattioiden läpi kulkevat signaalit ovat heikompia.
Pidä reitittimesi ajan tasalla
Hyvämaineisten toimittajien WiFi-reitittimet, joita he huolehtivat asiakkaistaan, saavat ohjelmistopäivityksiä, jotka paikkaavat tunnettuja tietoturva-aukkoja, korjaavat ohjelmistovirheitä ja lisäävät uusia ominaisuuksia. Jos et koskaan päivitä reititintäsi, vaarana on merkittävät suorituskykyongelmat.
Vanhentuneella laiteohjelmistolla varustetut WiFi-reitittimet ovat myös usein kyberrikollisten kohteena, jotka kaappaavat ne varastaakseen arkaluonteisia tietoja tai käynnistääkseen koordinoituja kyberhyökkäyksiä.
Reitittimen ajan tasalla pitäminen ei ole vaikeaa, sillä sinun tarvitsee vain kirjautua sen hallintaliittymään aika ajoin ja asentaa saatavilla olevat päivitykset. Jos mahdollista, suosittelemme vahvasti, että konfiguroit reitittimesi asentamaan laiteohjelmistopäivitykset automaattisesti heti, kun ne ovat saatavilla. Näin reitittimesi toimii aina huipputeholla ilman, että sinun tarvitsee jatkuvasti tarkistaa päivityksiä.
Etäisyys reitittimestä
Laitteet, jotka vaativat vahvoja signaaleja kuten ne, joita käytetään pelaamiseen tai suoratoistoon, saattavat toimia paremmin sijaitessaan lähellä reititintä. Joissakin tapauksissa saatat joutua tehostamaan Wi-Fi-signaalia käyttämällä lisävarusteita, kuten toista Wi-Fi-reititintä tai Wi-Fi-toistinlaajenninta laajentamaan WiFi-verkkoasi.
Jos et halua käyttää rahaa lisälaitteisiin, voit vähentää etäisyyttä WiFi-reitittimen ja laitteidesi välillä sijoittamalla reitittimen sopivampaan paikkaan.
Viimeinen asia, jonka haluat tehdä, on piilottaa reititin syrjäiseen nurkkaan. Sen sijaan sijoita se keskeiselle paikalle, jotta se on yhtä kaukana kaikista langattomista laitteistasi. Jos se ei auta, voi olla aika laajentaa WiFi:n kantamaa asentamalla toinen WiFi-reititin tai WiFi-laajennin vahvistamaan alueita, joissa signaali on heikoin.
Langattomat asetukset
Langattomat asetuksesi voivat vaikuttaa dramaattisesti WiFi-signaalin voimaan. Tiheään asutuilla alueilla, joilla on monia päällekkäisiä WiFi-verkkoja, on hyvä idea hyödyntää 5 GHz taajuusaluetta, joka tarjoaa nopeammat tiedonsiirtonopeudet verrattuna paljon yleisemmin käytettyyn 2.4 GHz taajuusalueeseen.
Jos se ei ole mahdollista, koska reititin tai laitteesi eivät tue 5 GHz taajuusaluetta, varmista ainakin, että käytät oikeaa kanavaa 2,4 GHz taajuusalueella. Lue lisää kuinka löytää paras WiFi-kanava.
Pohjois-Amerikassa sinulla on 11 kanavaa valittavana, mutta näistä vain kolme kanavaa ovat päällekkäisiä (1, 6 ja 11), ja nämä ovat niitä kanavia, joita sinun tulisi käyttää, koska niillä ei ole ns. yhteiskanavasignaalihäiriöitä.
Muut WiFi-verkot
Aivan kuten kestää enemmän aikaa päästä määränpäähäsi, jos moottoritiellä on paljon autoja, tiedon siirtopaketeilla kestää enemmän aikaa päästä perille, kun alueella on paljon muita WiFi-verkkoja. Tämä johtuu siitä, että WiFi-signaalisi voi hukkua voimakkaampien signaalien joukkoon, aivan kuten nopeammat ja aggressiivisemmat kuljettajat voivat ohittaa sinut.
Voit estää tämän tapahtuvan optimoimalla langattomat asetukset, mutta voit tehdä vain niin paljon, jos reitittimesi on liian vanha tai liian heikko. Jos näin todella on, suosittelemme, että otat kiinni ja hankit uuden reitittimen, mieluiten sellaisen, joka tukee WiFi 802.11ac:ta ja WiFi 6:ta.
Sellainen reititin palvelee sinua hyvin monien vuosien ajan, ja tulet arvostamaan sen tarjoamaa suorituskyvyn parannusta.
Johtopäätös
WiFi-signaalisi vahvuus on kriittinen osa verkkoasi, joka vaikuttaa siihen, miten käytät sitä. WiFi-signaalin vahvuuden säännöllinen tarkistaminen auttaa sinua tunnistamaan alueet, joilla on huono yhteys, joka voi haitata suorituskykyä.
Paikallistamalla nämä heikot kohdat voit ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin, kuten sijoittamalla reitittimen uudelleen tai lisäämällä signaalivahvistimia kattavuuden parantamiseksi. Signaalin vahvuuden seuraaminen ja tarvittaessa säätäminen auttaa ylläpitämään sellaista WiFi-verkon suorituskykyä, jonka käyttäjäsi ansaitsevat.
WiFI-signaalin voimakkuus — Usein kysytyt kysymykset
Hyvä Wi-Fi-signaalin voimakkuus vaihtelee -30 dBm (erinomainen) ja -70 dBm (luotettava) välillä. Heikommat signaalit kuin -70 dBm voivat johtaa huonoon yhteyteen.
Parantaaksesi Wi-Fi-signaalin voimakkuutta, sijoita reititin keskelle ja korkealle, vähennä fyysisiä esteitä, päivitä reitittimen laiteohjelmisto tai käytä Wi-Fi-toistimia ja mesh-verkkoja laajentaaksesi kattavuutta.
Kyllä, 20 dBm pidetään hyvänä Wi-Fi-lähetystehona, koska se edustaa monissa alueilla sallittua suurinta tehoa. Se varmistaa vahvan signaalin ilman häiriötä.
Signaalinvoimakkuuden osalta korkeampi dBm-arvo (lähempänä 0) on parempi. Tämä tarkoittaa, että -30 dBm on vahvempi kuin -80 dBm.